URHEILIJOIDEN VOIMA-NOPEUSTESTIT
NOPEUS
Urheilijoiden nopeusominaisuuksia testataan tyypillisesti valokennoihin juostavilla kiihdytys- ja maksiminopeuden testeillä sekä ketteryystesteillä. Tyypillisiä kiihdytysnopeuden testejä ovat paikaltaan tai telineistä tapahtuvat 5-30 m:n pituiset kiihdytysjuoksut. Tyypillisiä maksiminopeuden testejä puolestaan ovat lentävällä alkuvauhdilla tehtävät 10-40 m:n mittaiset juoksut. Reaktionopeutta testataan lajinomaisilla näkö- tai kuuloärsykkeeseen perustuvilla yksinkertaisilla tai monivalintareaktioilla. Käytettävissä olevan mittausjärjestelmän avulla mahdollistuvat myös väliaikamittaukset pika- ja aitajuoksuista. Valomaton avulla tehtävän askelanalyysin avulla saadaan tietoa juoksun aikaisista askelpituuksista ja -tiheyksistä, kontakti- ja lentoajoista sekä mm. voimantuotosta ja painopisteen vajoamasta askelkontaktin aikana.
NOPEUSVOIMA
Urheilijoiden voima-nopeusominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Laboratoriotestit käsittävät nopeusvoimatestejä, joiden toteuttamiseen tarvitaan erityistä laitteistoa (esim. kontaktimatto). Jalkojen ojentajalihasten räjähtävää voimantuottokykyä testataan kontakti- tai infrapunamattojen avulla tehtävillä vertikaalihypyillä kuten staattinen hyppy ja kevennyshyppy, joiden prosentuaalinen ero kuvastaa urheilijan jalkojen ojentajalihasten elastisuusominaisuuksia. Pudotushyppyjen ja päkiähyppelyn kautta päästään käsiksi pohkeiden reaktiiviseen voimantuottoon ja voimantuottonopeuteen. Voima-nopeusriippuvuutta voidaan testata alavartalon osalta lisäkuormalla tehtävillä levytankohypyillä ja ylävartalon osalta eri painoisilla kuntopalloilla tehtävällä heittoporttitestillä. Liikenopeuden ja tehon mittaaminen on mahdollista myös levytankoliikkeissä Muscle Lab -tehonmittausjärjestelmän avulla. Nopeusvoimaominaisuuksia voidaan testata myös kenttätesteillä perinteisillä ylös- ja eteenpäin tapahtuvilla hyppelyillä ja loikilla sekä kuulan tai kuntopallon heitoilla.
MAKSIMIVOIMA
Urheilijoiden maksimivoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Maksimivoiman laboratoriotestit käsittävät isometrisen maksimivoiman ja voima-aikariippuvuuden testaamisen tyypillisimmin seuraavilla testeillä: jalkojen ojennus, nilkkojen ojennus, polven ojennus ja koukistus (etu-takareisi-suhde), vartalon koukistus ja ojennus (vatsa-selkä-suhde) sekä käden puristusvoima. Maksimivoimaa voidaan testata myös dynaamisesti kenttätesteillä kuntosalilaitteissa ja vapaalla levytangolla.
Isometriset maksimivoimatestit
KESTOVOIMA
Urheilijoiden kestovoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Kestovoiman laboratoriotestit käsittävät mm. isometrisia pitoja tietyllä voimatasolla tietyn tavoiteajan (esim. vartalon koukistus ja ojennus sekä ylä- ja alaraajojen staattiset pidot). Lisäksi dynaamista kestovoimaa voidaan mitata levytangolla tehtävistä pitkistä toistosarjoista (esim. kyykky tai penkkipunnerrus) tehonmittauslaitteiston avulla. Kestovoiman kenttätesteinä voidaan käyttää myös isometrisia pitoja sekä vatsa/selkälihasten ja ylä/alaraajojen toistotestejä. Laboratoriotestit tehdään tarkoitukseen suunnitetuilla dynamometreillä ja kenttätesteissä käytetään hyväksi omaa kehonpainoa tai ulkoista kuormaa.
NOPEUSKESTÄVYYS
Nopeuskestävyyden testaamisella pyritään selvittämään urheilijan anaerobista suorituskykyä. MART-testi voidaan toteuttaa radalla juosten tai rullahiihtäen ja juoksumatolla juosten tai sauvaloikkien. Testi sisältää 10*150 metrin (rata) tai 10*20 sekunnin (juoksumatto) nousujohteisia vetoja siten, että ensimmäiset ovat helppoja ja viimeinen aina maksimaalinen. Urheilijan räjähtävää voimantuottoa sekä irtiotto- ja palautumiskykyä mitataan ennen ja jälkeen testin tehtävillä kevennyshypyillä. Jokaisen vedon jälkeisen sormenpäästä mitattavan laktaattinäytteen sekä palautussykkeiden avulla voidaan testistä määritellä urheilijalle harjoitusvauhdit nopeuskestävyysharjoittelun eri tehoalueille. Anaerobista suorituskykyä ja sen eri osa-alueita (anaerobinen teho ja kapasiteetti) voidaan mitata myös yhtäjaksoisilla tai sarjoihin pilkotuillakestoltaan 15-60 sekuntia olevilla viivajuoksuilla tai kevennyshypyillä (kontakti- tai infrapunamatto).
TEKNIIKKA-, PELI- JA KILPAILUANALYYSIT
Urheilijan suoritustekniikasta voidaan tehdä tekniikkapalaute (cd/dvd tai usb-muistitikku), joka pitää sisällään kuvasarjan, videon ja/tai asiantuntijakommentit suoritustekniikasta. Suoritustekniikan vertailu aikaisempaan tai toisen urheilijan suoritukseen mahdollistuu laittamalla videoita päällekkäin tai vierekkäin samaan kuvaan. Otteluista voidaan tehdä videokoosteita ja pelianalyysejä (Dartfish). Yleisurheilun pika- ja aitajuoksuista sekä hypyistä voidaan tehdä kilpailuanalyysejä valokennomittauksien sekä 2D-liikeanalyysin avulla.
HARJOITUSANALYYSIT
Lajiharjoituksen fysiologista kuormittavuutta voidaan lajista riippuen arvioida esim. sykkeen, veren laktaattipitoisuuden, kevennyshypyn (nopeusvoima) ja isometrisen jalkojen ojennuksen (voima-aika-riippuvuus) avulla.
Reaaliaikainen syke- ja kuormitusseuranta joukkuepalloiluissa
Polar Team2 -järjestelmän avulla mahdollistuu urheilijoiden reaaliaikainen sykeseuranta harjoitusten ja kilpailutapahtumien aikana esimerkiksi joukkueurheilussa. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan yksittäisten pelaajien kuormittumista harjoitus- ja ottelutilanteissa siten, että kaikkien pelaajien sykkeet ovat valmentajien nähtävissä reaaliaikaisesti samalla näytöllä. Välitön palaute pitää sisällään mm. tiedon siitä kuinka kauan pelaaja on liikkunut eri sykealueilla. Järjestelmä antaa yksilö- ja pelipaikkakohtaista tietoa valmentajalle ja urheilijalle myös kuormittumisesta pitkällä aikavälillä edellyttäen, että järjestelmää käytetään joukkueen harjoittelun tukena säännöllisesti.
PAJULAHTI-HALLIN VÄLITÖN PALAUTEJÄRJESTELMÄ URHEILIJOIDEN HARJOITTELUN TUKENA
Pajulahti-halliin on integroitu kiinteät kamera-, valokenno- ja valojänisjärjestelmät, joiden avulla urheilijat ja valmentajat saavat hyvin yksinkertaisesti ja nopeasti välitöntä palautetta tekniikasta ja suorituskyvystä osana normaalia valmennustapahtumaa.
Kamerajärjestelmä vapauttaa valmentamaan
Pajulahti-hallin kiinteä kamerajärjestelmä on asiakkaiden käytettävissä suorituspaikkojen varausten yhteydessä. Saat hallin vastaanotosta sinulle ja lajillesi koodatun kaukosäätimen, jonka avulla voit tallentaa lajisuorituksia ja lähtiessäsi pois saat hallin vastaanotosta tallennetut videoklipit omalle muistitikullesi. Harjoituksen aikana voit välittömänä palautteena katsoa normaalilla ja hidastetulla nopeudella suorituksia tv-monitorilta.
Valokennojärjestelmällä tehoa nopeusharjoitteluun
Pajulahti-hallin kiinteä ajanottojärjestelmä on asiakkaiden käytettävissä juoksusuoran varauksen yhteydessä. Järjestelmän avulla voidaan testata hyvin yksinkertaisesti reaktio/kiihdytys/maksiminopeutta ja ketteryyttä asettamalla halutun valokennon vastinpeili paikoilleen. Tulokset ilmestyvät maaliviivan kohdalla olevalle valotaululle.
Valojäniksen perässä kestävyyttä
Pajulahti-hallin rataan upotettu valojänis on asiakkaiden käytettävissä kiertävän juoksuradan varauksen yhteydessä. Maaliviivan tuntumassa olevan keskusyksikön kautta voit asettaa etukäteen haluamasi vauhdin, matkan, toistomäärän ja palautukset kohdalleen. Matka ja aika pyörivät valotaululla juoksun aikana.
Lajikohtaiset testipatterit:
Lahjakkuuksien etsintä YU seuravalmennuksessa