URHEILIJOIDEN KESTÄVYYSTESTIT
Suora maksimaalisen hapenkulutuksen testaus
Testin voi tehdä juoksumatolla juosten/sauvakävellen tai pyöräergometrillä polkien. Suorassa testissä testisuorituksen tehoa nostetaan nousujohteisesti aina uupumukseen asti. Urheilijan hengityksessä ja hengityskaasuissa tapahtuvia muutoksia seurataan testisuorituksen aikana hengityskaasuanalysaattorilla. Jokaisen kuormitusportaan lopussa urheilijan sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Hengityskaasumittausten sekä laktaatti- ja syketietojen avulla voidaan luotettavasti määrittää kynnyssykkeet ja kynnysvauhdit/tehot. Kynnyssykkeitä, tehoja ja -vauhteja sekä maksimaalista hapenottokykyä voidaan käyttää hyväksi liikuntaohjeiden laadinnassa ja kuntotason seurannassa. Hengityskaasuanalysaattorin avulla tehtävä testi on tarkin testi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2 max) määrittämiseen. Testi sisältää rasvaprosentin määrityksen pihtimittauksella ja perusverenkuvan.
Kynnystestit
Kynnystestin voi tehdä uimahallissa uiden, pyöräergometrillä polkien tai juoksumatolla juosten / sauvakävellen. Testimenetelmästä riippumatta kaikissa kynnystesteissä perusperiaate on sama: Testisuorituksen tehoa / nopeutta lisätään nousujohteisesti uupumukseen asti. Urheilijalta otetaan sormenpäästä testisuorituksen aikana tietyin väliajoin verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Tehon/vauhdin/työmäärän, laktaatin ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat sekä kynnysvauhdit ja -tehot liikuntaan. Uintitesteissä määritetään lisäksi vetotiheys- ja pituus. Kynnysarvojen ja maksimisuorituksen perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti testattavan kestävyyssuorituskykyä ja seurata kuntotasossa tapahtuvia muutoksia. Kynnystestit sisältävät uintitestiä lukuun ottamatta myös rasvaprosentin määrityksen pihtimittauksella ja perusverenkuvan.
Tasotesti juoksuradalla
Testissä juostaan juoksuradalla 6 x 1000 metriä nousujohteisella vauhdilla valo-ohjatusti. Ensimmäinen tonni edetään hitaasti ja viimeinen tonni juostaan mahdollisimman nopeasti / täysillä. Jokaisen tonnin jälkeen sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testin aikainen syke ja juoksuajat tallennetaan sykemittarille. Juoksuvauhtien sekä laktaatti- ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat ja kynnysvauhdit liikuntaan. Kynnysvauhtien ja maksimivauhdin perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti testattavan kestävyyssuorituskykyä.
Conconi -valojänistesti
Conconi -testissä juostaan juoksuradalla valo-ohjatulla vauhdilla uupumukseen asti. Testin hitaassa versiossa aloitusvauhti on 8:20 min/km ja nopeassa 5:33 min/km. Sekä hitaassa että nopeassa mallissa vauhti lisääntyy 200 m:n välein noin 0,5 km/h. Nopeuden nostoa jatketaan, kunnes urheilija ei enää kykene säilyttämään juoksuvauhtia tasaisena, vaan alkaa jäädä valojäniksen vauhdista. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille.
Conconi -testistä saa monisivuisen testipalautteen, jossa on näkyvissä sykereaktioiden ja kaavojen perusteella lasketut kynnyssykkeet ja kynnysvauhdit. Maksimijuoksuvauhdin perusteella voidaan arvioida maksimisuorituskykyä. Koska testillä voi testata samanaikaisesti useita henkilöitä, soveltuu se hyvin myös joukkueiden ja ryhmien testaukseen.
Kestävyyssukkulajuoksutesti (ns. piip-testi)
Kestävyyssukkulajuoksutestillä voidaan arvioida urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä (VO2 max). Tarvittaessa testiin voi yhdistää myös sykemittauksen, jolloin testin maksimisykkeen ja kaavojen avulla voidaan antaa suuntaa-antavat sykerajat liikuntaa.
Kestävyyssukkulajuoksutestissä urheilijat juoksevat edestakaisin 20 metrin matkaa äänimerkin vauhdissa. Testi alkaa hitaalla vauhdilla ja vauhtia lisätään tasaisesti kunnes urheilija ei enää jaksa seurata nopeutuvaa juoksuvauhtia. Testi soveltuu hyvin nuorien joukkuelajien urheilijoiden kestävyyssuorituskyvyn testaukseen.
Reaaliaikainen syke- ja kuormitusseuranta
Polar Team2 -järjestelmän avulla mahdollistuu urheilijoiden reaaliaikainen sykeseuranta harjoitusten ja kilpailutapahtumien aikana esimerkiksi joukkueurheilussa. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan yksittäisten pelaajien kuormittumista harjoitus- ja ottelutilanteissa siten, että kaikkien pelaajien sykkeet ovat valmentajien nähtävissä reaaliaikaisesti samalla näytöllä. Välitön palaute pitää sisällään mm. tiedon siitä kuinka kauan pelaaja on liikkunut eri sykealueilla. Järjestelmä antaa yksilö- ja pelipaikkakohtaista tietoa valmentajalle ja urheilijalle myös kuormittumisesta pitkällä aikavälillä edellyttäen, että järjestelmää käytetään joukkueen harjoittelun tukena säännöllisesti.