KESTÄVYYSTESTIT

Suora maksimaalisen hapenkulutuksen testaus

Testin voi tehdä juoksumatolla juosten / sauvakävellen tai pyöräergometrillä polkien. Suorassa testissä testisuorituksen tehoa nostetaan nousujohteisesti aina uupumukseen asti. Testattavan hengityksessä ja hengityskaasuissa tapahtuvia muutoksia seurataan testisuorituksen aikana hengityskaasuanalysaattorilla. Jokaisen kuormitusportaan lopussa testattavan sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille.   Hengityskaasumittausten sekä laktaatti- ja syketietojen avulla voidaan luotettavasti määrittää kynnyssykkeet ja kynnysvauhdit/tehot. Kynnyssykkeitä, tehoja ja -vauhteja sekä maksimaalista hapenottokykyä voidaan käyttää hyväksi liikuntaohjeiden laadinnassa ja kuntotason seurannassa. Hengityskaasuanalysaattorin avulla tehtävä testi on tarkin testi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2 max) määrittämiseen. Testi sisältää rasvaprosentin määrityksen pihtimittauksella, perusverenkuvan ja laktaatin poistumisnopeuden mittauksen testin jälkeen.

 

Kynnystestit

Kynnystestin voi tehdä uimahallissa uiden, pyöräergometrillä polkien tai juoksumatolla juosten / sauvakävellen. Testimenetelmästä riippumatta kaikissa kynnystesteissä perusperiaate on sama: Testisuorituksen tehoa / nopeutta lisätään nousujohteisesti uupumukseen asti. Testattavalta otetaan sormenpäästä testisuorituksen aikana tietyin väliajoin verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Tehon/vauhdin/työmäärän, laktaatin ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat sekä kynnysvauhdit ja -tehot liikuntaan. Uintitesteissä määritetään lisäksi vetotiheys- ja pituus. Kynnysarvojen ja maksimisuorituksen perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti testattavan kestävyyssuorituskykyä ja seurata kuntotasossa tapahtuvia muutoksia. Kynnystestit sisältävät uintitestiä lukuun ottamatta myös rasvaprosentin määrityksen pihtimittauksella, perusverenkuvan ja laktaatin poistumisnopeuden mittauksen testin jälkeen.

 

Tasotesti radalla

Testissä juostaan juoksuradalla 6 x 1000 metriä nousujohteisella vauhdilla valo-ohjatusti. Ensimmäinen tonni edetään hitaasti ja viimeinen tonni juostaan mahdollisimman nopeasti / täysillä. Jokaisen tonnin jälkeen sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testin aikainen syke ja juoksuajat tallennetaan sykemittarille. Juoksuvauhtien sekä laktaatti- ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat ja kynnysvauhdit liikuntaan. Kynnysvauhtien ja maksimivauhdin perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti testattavan kestävyyssuorituskykyä.

 

Conconi -valojänistesti

Conconi -testissä juostaan juoksuradalla valo-ohjatulla vauhdilla uupumukseen asti. Testin hitaassa versiossa aloitusvauhti on 8:20 min/km ja nopeassa 5:33 min/km. Sekä hitaassa että nopeassa mallissa vauhti lisääntyy 200 m:n välein noin 0,5 km/h. Nopeuden nostoa jatketaan, kunnes testattava ei enää kykene säilyttämään juoksuvauhtia tasaisena, vaan alkaa jäädä valojäniksen vauhdista. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille.

 

Conconi -testistä saa monisivuisen testipalautteen, jossa on näkyvissä sykereaktioiden ja kaavojen perusteella lasketut kynnyssykkeet ja kynnysvauhdit. Maksimijuoksuvauhdin perusteella voidaan arvioida maksimisuorituskykyä. Koska testillä voi testata samanaikaisesti useita henkilöitä, soveltuu se hyvin myös joukkueiden ja ryhmien testaukseen.

 

Kestävyyssukkulajuoksutesti (ns. piip-testi)

Kestävyyssukkulajuoksutestillä voidaan arvioida urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä (VO2 max). Tarvittaessa testiin voi yhdistää myös sykemittauksen, jolloin testin maksimisykkeen ja kaavojen avulla voidaan antaa suuntaa-antavat sykerajat liikuntaa.

 

Kestävyyssukkulajuoksutestissä testattavat juoksevat edestakaisin 20 metrin matkaa äänimerkin vauhdissa. Testi alkaa hitaalla vauhdilla ja vauhtia lisätään tasaisesti kunnes testattava ei enää jaksa seurata nopeutuvaa juoksuvauhtia. Testi soveltuu hyvin nuorien joukkuelajien urheilijoiden kestävyyssuorituskyvyn testaukseen.

 

Triathlontesti

Triathlontestissä yhdistetään submaksimaalinen pyörätesti (kynnystesti) ja suora juoksumattotesti. Vaihtoehtoisesti myös juoksutestin voi tehdä kynnystestinä joko matolla tai radalla juosten. Testi aloitetaan submaksimaalisella pyörätestillä, jossa poljentatehoa nostetaan 20-30 watilla 3 minuutin välein. Jokaisen kuormitusportaan lopussa sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Pyörätesti lopetetaan, kun anaerobinen kynnysteho on laktaattipitoisuuden muutoksen perusteella ohitettu. Testin jälkeen seuraa n. 15 minuutin aktiivinen palauttelu, jonka jälkeen suoritetaan suora juoksumattotesti uupumukseen asti (katso suora maksimaalisen hapenkulutuksen testaus). Testi sisältää rasvaprosentin mittauksen ihopoimumenetelmällä ja perusverenkuvan sekä laktaatin poistumisnopeuden mittauksen suoran juoksumattotestin jälkeen. Triathlontestin soveltuu hyvin triathlonurheilijoille ja aktiivisesti triathlonia harrastaville kuntoilijoille joilla löytyy jo jonkin verran harjoitustaustaa triathlonissa. Triathlonharrastusta aloittelevien on suositeltavaa tehdä pyörä- ja juoksutesti erillisinä.